Etusivu


Sukujuuret

Kantaserkut

Tilastotietoa

Sukutoimikunta

Tiedotteet

Sukuhakemisto

Menneitä aikoja

Tervehdys sukujuhlille Raisiossa 4.-5-7-1953

Sukupuu

Kunnahalle rakkaan isänmaamme
meidän oma sukupuumme juurtui.
Siinä kasvoi, vihannoitsi, varttui,
pieni siemen suureks puuksi suurtui.

Tämä sukupuumme juurillansa
imi voimaa esi-isäin maasta.
Ympärillään siinsi viljapellot,
karjankellot kilkahteli haassa.

Vuosisatain vieriessä ohi
juuret työntyi syvemmälle multaan.
Runko, latvus laajemmaksi kävi,
elinnesteet sytytteli tultaan.

Puu jo vanha, voimallinen viellä,
työnsi oksan uumenistaan vankan.
Muodosti se oksa viisi haaraa,
haarat teki lehvistön taas sankan.

Lehvistössä vihanoivat lehdet,
toinen ehkä voimakkaampi toista.
Toiset lehdet varjopuol' jääden,
ehkei yhtä värikkäänä loista.

Oksain kohotessa korkealle,
latvuslehdet loitontuvat maasta.
Kun ne loitontuvat liian kauas,
mullan voima saa ei sinne saakka.

Siellä ylhääl' loistavimmat lehdet,
oksat ovat niin kuin seppelpäiset.
Mut' ei elinvoimaa enää noissa,
elon taistos' ovat väistyväiset.

Mut' ei huolta, maa ei ole marto,
juuresta taas uusi verso aukee.
Kasvaa voimakkaana siksi kunnes
loitontuu ja - elinvoima raukee.

Maa on ikuinen ja pysyväinen,
siitä nousee kaiken alkuvoima.
Suku suuri on ja kestäväinen,
luonnon lähellensä kammitsoima.

Lehti sukupuussa (P.N.) = Paavo Nieminen 

Copyright (c) Arti SF Oy