Etusivu


Sukujuuret

Kantaserkut

Tilastotietoa

Sukutoimikunta

Tiedotteet

Sukuhakemisto

Menneitä aikoja

KUSTAA JA ULRIIKA TUOMOLA

 Värrin 10. isäntä, Mikko Mikonpoika Värri (1808-1856) oli isäntänä vuodesta 1828 kuolemaansa saakka. Hän oli siis Kustaa Tuomolan (Taata) isä. Naimisissa hän oli vuodesta 1828 Tilkasten tyttären Leena Antintytär Tilkasen kanssa. Mikon sisar Liisa Mikontytär solmi puolestaan avioliiton Leenan veljen Matin kanssa. Näin ollen Värrin ja Tilkasten lapset ovat tuplaserkkuja keskenään.  Sekä Mikko Värri että Leena Värri kuolivat nuorina, peräkkäisinä vuosina. Mikko 48-vuotiaana ja Leena 47-vuotiaana. Mikko ja Leena Värrillä oli 10 lasta, joista kahdeksan poikaa eli täysi-ikäiseksi sekä Liisa ja Matti Tilkasella yksi poika ja kuusi tytärtä. Näistä muodostui siis 15 sukuhaaraa. Värrin lapset ovat seuraavat:

1.  Juha Värri   1829-1915
2.  Mikko Knaapi   1831-1865
3.   Matti Tähtinen   1833-1883
4.  Antti Värri     1835-1835
5.   Kristian Nikula   1837-1915
6.   Henrik Saarinen   1839-1897
7.   Kustaa Tuomola   1842-1917 (Taata)
8.   Kaarle Tähtinen   1846-1917
9.   Maria Värri   1849-1849
10. Tuomas Tähtinen   1852-1931

 Taata oli siis vain 15-vuotias, kun hän jäi täysorvoksi. Vanhempien kuoltua talo oli luultavasti parin vuoden ajan perikunnan hoidossa, kunnes 1859 isännäksi ryhtyi vanhin veli Juha. Uuden-Värrin tila oli suvun hallussa vuoteen 1896.

Kustaa Mikonpoika Värri eli myöhemmin Tuomola eli Taata muutti 1865 Paimioon ensin rengiksi, mutta sitten naituaan jo samana vuonna Paimion Kruuvasteri Jaakkolan leskiemännän Ulriikan, pääsi isännäksi. Ulriika Tuomola oli syntynyt 1840 Liedossa ja muuttanut Paimioon vanhempiensa kanssa 1853. Vuonna 1862 Ulriika oli mennyt naimisiin Liedosta muuttaneen 1837 syntyneen Frans Fredrik Gustavinpojan kanssa. Frans kuoli heinäkuussa 1865 ja lapsi Frans Oskar syntyi seuraavassa kuussa ja kuoli saman vuoden syyskuussa.

Taata omisti elämänsä aikana kahdeksan taloa ja piti vuokralla kolmea. 1886 hän osti Karinaisten Tuomolan, josta otti itselleen sukunimen. Tuomolan talo oli 1606 lohkaistu Karinaisten kylän Mannin talosta uudistaloksi Tuomas-nimiselle pojalle.

 Kustaan ja Ulriikan hallitsemat talot hankinta- tai vuokraamisvuosineen olivat Irja Tuomolan 1975 sukukokouksessa esittämien tietojen mukaan:

1865   Paimio, Kruuvaisten JAAKKOLA

1872   Lieto, Tootulan KNAAPI

1874   Karinainen, Kyrön Mäkelä vuokralla

1877   Pöytyä, Hypöisten KNAAPI, vuokralla, omistaja Taatan veljen Mikon leski.

1883   Aura, Leikolan UUSITALO

1886   Karinainen, TUOMOLA

1891   Tarvasjoki, ISOTALO

1894   Tarvasjoki, Killalari NIKULA

1900   Tarvasjoki, SILLANPÄÄ

1901   Tarvasjoki, (Eura) NOKKA, vuokralla’

1902   Paattinen, Auvaismäen PIETILÄ

 Vanhuuttaan Kustaa-Taata ja Ulriika-Mamma asettuivat vuonna 1909 viettämään Isotalon pihapiiriin rakennettuihin tiloihin. Siitä ajasta kertoo Erkki Isotalo otsikolla TUOMOLAN MAMMA ja TAATA.

 Kantavanhempiemme aikoinaan omistamista taloista Tarvasjoen Isotalo on edelleen suvun hallussa, nyt jo neljännessä polvessa. Ensimmäistä sukukokousta vietettiin siellä Valtteri ja Aino Isotalon vieraina 1947.

Copyright (c) Arti SF Oy